Niin kun varmaan voi huomata, ei tänne ole tullut asiaa aikoihin .. Aika ei vaan yksinkertaisesti riitä, joten treenipulinat löytyvät muiden kuulumisten ohella osoitteesta http://hippuset.vuodatus.net. Sinne siis kurkkimaan, miten meillä agilityn saralla menee! :)

Jotta ei varmasti unohtuisi, mitä se treenaaminen oikein on, niin otettiin illalla sitten uudet treenit jatkokakkosen merkeissä. Hippua vähän lähtiessä väsytti, mutta se ei näyttänyt menoa haittaavan :D Itse en kyllä tuollaista joka päivä jaksaisi (ja hyvä niin), joten annetaan tämän päivän olla poikkeus ..

Ensin tehtiin kepeillä alkavaa neljän esteen sarjaa, jossa ideana oli harjoitella takanaleikkausta. Kepit otin siinä alussa erikseen (yritin ensin "väärältä" puolelta, mutta ei onnistunut, joten otin sit oikealta ja tän jälkeen jätin kepit pois tästä harkasta) ja niistä selvittyämme tahkottiin sitten kolmen esteen harkkaa. Toka hyppy oli 90 asteen kulmassa ekasta ja putki siihen nähden isomman kulman takana oikealla. Idea oli, että tokan hypyn jälkeen koira otetaan syliin (ei siis konkreettisesti :D) ja siitä sitten ohjataan putkeen. Ekalla kerralla vaan tein ja se meni hullun hyvin :D En meinaan tehnyt ihan ohjeiden mukaan vaan ohjasin Hipun suoraan esteeltä putkelle ottamatta sitä erityisesti haltuun ja Hippu kun irtoaa niin sinnehän se meni. Hankaluutena meille oli siis se haltuunotto siin heti esteen perään ennen putkea ja se vähän tuntui itsestä sinällään hullulta treenata sitä, kun meille tässä tilanteessa sopi toinen tyyli.

Seuraavassa treenissä takanaleikkaustreeni pääsikin sitten paremmin oikeuksiinsa. Siinä oli hyppy, hyppy, rengas (aika vaikeessa kulmassa, monelle koiralle oli hankalaa alussa se hahmottaa), hyppy, jonka jälkeen koira piti lähettää edessä olevalle hypylle, itse tehdä takanaleikkaus ja jatkaa siitä sitten vielä kahdelle hypylle ja putkelle. Renkaan kanssa eka kerta oli hankala, mutta heti kun paransin ohjauslinjaani, Hippu meni oikein (eli vika taas yllätysyllätys mussa!). Takanaleikkaus ei meillä onnistunut, sillä Hippu ei oikein halunnut edetö seuraavalle hypylle ja mun oli puolestaan tosi hankalaa löytää sellasta linjaa, että sitä oisin ohjannut oikein (Hippu kun kattoo ylitarkkaan mun kropasta ja mä kun en vaan saanut itteäni oikeaan suuntaan ja silti etenemään), mutta Johanna palkatessa esteen takana Hippu alkoi ymmärtää ideaa. Ihan kyllä huippua tehdä tällaistakin, kun Hippu nyt menee sujuvasti huutamatta mulle :) Ja vikaan putkeen irtosi joka kerta niiiiiiin hienosti, että ei voi muuta kuin nauraa onnesta! Ei voi uskoa vieläkään, että näin "pienet" jutut tuntuu niiiiiiin hyvältä :)

Kolmostreeninä oli harjoitella kolmella esteellä niin, että eka ja kolmas hypättiin perushypyllä ja kakkonen kierrettiin. Meni hyvin :) Vika treeni oli hypyn ja pussin jälkeen takaa tulo esteelle (siis mun näkökulmasta, kun pussin jälkeen jäin automaattisesti toiselle puolelle) ja siit vielä vika hyppy. Meni niin hyvin, ettei tehty ees toiste :D

Kyllä taas oli hyvänmielentreenit :) Himppa on niin mahtava tyyppi! Jotenkin treenaaminen tuntuu niin mielettömän kivalta, kun siin saa onnistumisia kokea. En tiedä, koska unohdan tän ja lopetan tän hehkuttamisen (koittakaa kestää siihen asti), mutta ainakin vielä tää tuntuu edelleen niin mielettömän mahtavalta tää edistys, mikä tässä on nyt tapahtunut :D Eilen Hippu intoontu irtoomaan niin, että teki pari kertaa kauempana ihan omiakin esteitä. Tiedän kyllä, että niin ei saisi tehdä ja sitä todellakin pitäisi välttää, mutta kun koira, joka ei ikinä irronnut minnekään, tekee tuollaista, niin en oikeasti osaa kuin nauraa. Juu, tiedän, puutun siihen heti kun vaan kykenen, mutta nyt nautin siitä, että Hippu uskaltaa :D

Eilen käytiin aamulla omatoimitreenailemassa Jaanan ja Iisan kanssa :) Tarkotus oli ottaa keppejä ja kontakteja, kun niille ei oikein jatkokurssilla ole aikaa sekä lisäksi vähän treenailtiin takaakiertoja yksittäisellä esteellä.

Aloitettiin takaakierroilla ja aikas hyvin meni. En liittänyt oma liikettä treeniin ollenkaan vaan halusin nähdä, että irtoaako Hippu esteelle ja irtoaako oikealla lailla (vuorottelin siis perushypyn ja takaakierron kanssa, kiertoa vielä molemmin puolin). Hyvin meni, itse seisoin parin metrin päässä ja Hippu kierteli ja hyppi. Yhden kerran taisi sattua kömmähdys, että Hippu hyppäsi suoraan kiertämisen sijaan, mutta aikas hyvin taitaa olla tämä homma neidillä hallussa. Nyt vaan sitten ensi kerralla asiaa vähän vaikeuttamaan ..

Keppejen kanssa harrastin ensin pohdintaa, että teenkö verkoilla vai ilman. Me, kun ollaan molemmilla tehty, niin ei oikein systemaattista linjaa löydy. Jaanan kanssa sitä mietittiin ja tultiin sitten siihen tulokseen, että otetaan Hipun kanssa ilman verkkoja, kun niin ollaan viimeksikin menty. Tuntui, että jo ihan eilisen keppitreenin aikana tapahtui kehitystä. Tosin, edelleen olen sillä samalla puolella enkä sieltä ole uskaltanut vaihtaa pois, mutta Hippu vaikuttaa tajunneen sen idean, mikä keppejen tekemisenä on. Mun ei tarvi enää kättä heilutella eestaas vaan homma toimii jo Jaanan neuvon mukaisestikin eli kuljin siinä vieressä ja pidin kättä vaan paikallaan. Hipun meno on aikas pomppivaa vielä, mutta luultavasti lisätreeni tuo siihen ajallaan sulavuutta. Aikas tarkka saan vielä olla, mitä vieressä teen, etten muualle huido, mutta nätisti neiti jo nyt tekee. Tästä se on hyvä jatkaa :)

Kontakteja tehtiin Jaanan avustuksella hihnassa. A tuntuu olevan se Hipulle ihan kaikista helpoin, siihen se pysähtyy kauniisti ja pyytää multa luvan tulla pois. Puomilla vauhti meinaa vaikeuttaa, mutta hihna vielä auttaa siinä ja pari vikaa pysähdystä meni jo hienosti. Keinulla ensimmäinen kerta meni vähän miten sattuu, mutta pari viimestä Hippu selkeästi muisti, että keinulla on eri meininki kuin muilla kontakteilla ja teki hyvin.

Loppuun oli sitten pakko tehdä pieni riemurata, jossa ei hirmusesti ohjata tarvinnu vaan siinä piti vaan juosta! Siin oli rengas, hyppy, hyppy, putki, putki (2 putkea käänsivät suunnan tulosuuntaan), hyppy ja hyppy. Ekan kerran en ottanut tarpeeksi etumatkaa niin jäin auttamatta jälkeen (noh, tää nyt taitaa olla ihan itsestäänselvyys), mutta uudemman kerran kun otettiin ja riittävällä etumatkalla niin siinä muuten juostiin ja kovaa (ainakin musta tuntui siltä), kun Hippu vaan meni estettä esteen perään :D Hauskaa oli varmasti meillä molemmilla!

Kiitokset Jaanalle ja Iisalle seurasta ja neuvoista, oli kyllä ihan huippua tällaset yksityistreenit! :D Voin vaan toivoa, että Hippu ottaa mallia Iisasta tässä(kin) asiassa, kun Iisa on meitä vielä harppauksen edellä .. :)

Eilen liideltiin taas vaihteeksi (pe oli treenit, lisäilen kunhan ennätän ja su viä tasokoe), joten hallilla on nyt viime päivinä tullut sitten oltua. Treenien jälkeen liideltiin sitten lisää, se ei kyllä ollut agiliitelyä, vaan omaa pää pilvissä seikkailua, niin hyvä mieli jäi :)

Eka tehtiin viidellä vierekkäin laitetulla hypyllä esteen ohituksia ja takaakiertoja. Ei suju meiltä sitten ollenkaan, ei. Näitä tehdään kyllä ens maanantaina sitten omatoimivuorolla, mutta vain aina parin esteen voimin, eilen mentiin liian pitkänä sarjana ja siin menee kaikilla hermo.

Jälkimmäinen treeni puolestaan oli i-h-a-n-a :D Fiilikset lähteä sitä tekemään oli tosin nollilla, mutta Tytti sanoi, että tottakai mä meen, kun kerta mahdollisuus on ja mä sit menin vaikkei hotsittanutkaan. Onneksi menin :) Siin oli hyppy, jonka jälkeen kakkoshyppy oli 90 asteen kulmassa, kolmonen suoraan sen edessä, nelonen siihen 90 asteen kulmassa ja sille koiran piti tulla esteen takaa (minusta kattottuna) ja samalla mä valssasin. Sit seuraava hyppy suoraan nenän edessä, sen edessä putki, joka melkein tulosuuntaan käänsi menon. Siitä hyppy, seuraava hyppy piti taas tulla takaa (jonka toisella puolella mä taas valssasin) ja siit vielä suoraan edessä hyppy ja siit 90 asteen kulmassa viimonen.

Mä lähin meneen sitä asenteella, et juu, ei mene. Mut Hippuhan meni. Päästiin ekalla kerralla esteelle numero seitsemän (putken jälkeinen hyppy) virheettä, mut kasin (mun vika) ohi Hippu juos siä takana. Mut siis miettikää, seitsemän estettä radanomaisesti peräkkäin! Siis me! Niinkun sisältäen mut ja Hipun! *äimistelee* Sit ku sitä innostuu, et nyt tää toimii, niin kyllähän sitä sit erinäisissä kohdissa tuli kropalla ohjattua koiraa ties minne. Mut pääosin se sujui. Ja lisää äimäilyä luvassa. Tulin nelosesteeltä (hyppy) vitoselle (hyppy), jonka takana putki. En pysyny Hipun matkassa niin se eteni siitä hypyltä sinne putkelle! Itse! Ilman mua! Noh, idiootin leima otsaan taas, mut mä vaan tuijotin. Suu auki. Just ennen putkea Hippu sit pysähty ja haukku mut pystyyn, kun en käskeny sitä sinne putkeen vaiks se tiesi, et sinne mennään. Ihan aiheesta kyllä oli! Mut siis se ois menny ilman mua! Mun pitäs nyt ehk alkaa vähitellen tottumaan siihen, et se oikeasti menee eikä seistä suu auki keskellä kenttää. Kyllä mä varmaan opin, mutta kyllä sitä edelleen on ni järkyttynyt tästä ettei tosi. Huh! On mulla sitten loistava koira <3

Pakko vielä sanoa, että nyt kun Hippu osaa vähän mennä jo ilman mua ni se näkyy. Tuolla vikalla radalla valssasin kahdesti ja ONNISTUNEESTI, mitä ei ole kertaakaan aiemmin tapahtunut. Tässä se näkyy ku homma toimii :) Nyt vaan sitä kovaa ja korkealta pudotusta odotellessa ..

Elikkäs tässä vielä lyhyt kommentointi toissasunnuntain tasokokeesta.

Mua tietty jännitti (sellanen jännittäjä kun olen) ja se vaikutti valitettavasti meidän menoon. Nyt jälkeen (ja parit harkat ennen) ollaan saatu ihan jo suht sujuvaa menoa, mutta siellä homma pätki aikas lailla. Eteenpäin kuitenkin mentiin ja kaikki esteet A:ta lukuunottamatta tyylipuhtaasti. A:n kanssa meillä on sellanen ongelma, että nyt ku Hippu on tajunnu tuon irtoamisen idean edes jossain määrin, niin se ennen kaikkea aloitti sen kohdistamalla sen kontaktiesteisiin (kontaktiesteen lopussahan se nami on). Puomi meni ihan ok, mutta A sitten vähän jo liiankin vauhdikkaasti. Neiti tuli ylhäältä suoraan alastulokontaktille, kompastui ja löi otsansa vielä maahan. Tässä tilanteessa saattoi kyllä hyvin huomata meidän neidin työnarkkiluonteen (taas kerran), sillä normielämässä tuollainen olisi hetkeksi pysäyttänyt menon, mutta radalla tuo ei hetkauttanut sitten ollenkaan, kova kiire oli vaan sitä ohi mennyttä namia etsimään ja sitten seuraavalle esteelle. Itse sitä kauhistuneena katseli, mutta ei itsekään kauaa asiaa ennättänyt miettiä, kun sitten jo mentiin ..

Ylipäänsä edelleen olen hyvin pettynyt meidän menoon, tai no, en ainakaan tyytyväinen. Joka tapauksessa homma on ohi ja nyt keskitymme tulevaisuuden haasteisiin :) Omatoimitreeniä luvassa paaaaljooon treenien ohessa, ja nyt se mukavaa on treenatakkin, kun oppimisen suunta tuntuu mukavasti olevan eteenpäin :D